Jatkuvaa uudistumista ilman kompromisseja

On jälleen kulunut pitkä aika edellisestä blogikirjoituksestani. Tekstiäni ohjaa sanomisen tarve, ei pakonomainen halu tuottaa jotain vain julkaisemisen vuoksi nopeassa rytmissä. Huomaan myös, että tarpeeni hengähtää kaikkien kuluneen vuoden työprojektien jälkeen on ollut hyvin syvällinen ja juureva. Olen pahoillani, että olet joutunut odottamaan kirjettäni Sinulle. Anteeksi. Ja nyt olet varmasti jo huomannut, että blogini elää täysin omaa aikavyöhykettään. Hienoa, että olet silti täällä. Kiitos siitä! 💕

Olen tehnyt luontomaalauksia, paljon luonnoksia ja taustatyötä. Istunut työhuoneeni keinutuolissa miettien ja koittaen tavoittaa sisälläni olevia tunnetiloja. Entistä enemmän tunnen tarvetta maalata kuiskauksen omaisesti. Luotan siihen, että minun ei tarvitse vääntää rautalangasta teosteni ydinsanomaa, vaan että teema, värimaailma ja työn nimi antavat riittävästi vihjeitä synnyttämään katsojassa oman reflektion. Selitykset tuntuvat joutavilta. 

Kaikki omassa elämässäni on hyvin vaatimatonta ja pientä. Tunnen maailman tuskan, mutta käperryn omaan sisäiseen kuplaani ja hengitän. Olen löytänyt rauhan sieluuni ja tapani tuoda se näkyväksi toivottavasti vain selkeytyy vuosien myötä. Minua puhuttelee taiteessa ja kuvan kielessä tyhjä tila, yksinkertaisuus, maanläheiset värit ja hiljaisuus. Sielun hiljaisuus. Mielen rauha. 

Olen tehnyt paljon erilaisia valintoja kaupallisuuden ja taiteen sisäisen hengen yhteensovittamisessa omassa työssäni. Nyt tuntuu siltä, että olen jälleen kulkenut yhden polun päähän ja on aika jatkaa uudesta risteyksestä uuteen suuntaan. Uudistun, mutta koska olen vapaa sielu, teen sen täysin vailla mitään kompromisseja. Olen ehdoton ja lahjomaton. Siksi olen ollut jälleen vähemmän myös sosiaalisessa mediassa, vaikka vaihdoinkin Instagram-tilini arvojani enemmän vastaavaan Pixelfed.social-alustalle. Olen myös vähentänyt työtahtiani näin loppuvuodesta, sillä luovassa työssä uudistuminen ei ole mahdollista ilman ajatusten vapautta ja rentoutta, joutilaisuutta, pysähtymistä, elämän ihmettelyä ja uuden oppimista. 

Marraskuu on minulle levon ja hiljentymisen aikaa, vaikka yrittäjänä se kuulostaakin omituiselta yhtälöltä. Luotan prosessiin ja olen täysin varma siitä, että seuraamani polku tuo jälleen uusia seikkailuita ja mahdollisuuksia eteeni. Samoin toivon Sinulle rohkeutta kuunnella omaa sisintäsi ja omaa sydäntäsi. Maailma ei pelastu vain säntäilemälle sinne ja tänne, vaan tekemällä oikeita valintoja oikeissa paikoissa oikea-aikaisesti. 

Voi hyvin ja kaikkea hyvää Sinulle! Nyt laitan auringonkukkasiemenleivät uuniin paistumaan... 

Lämpimin terveisin Hanna 🎀